Ihana Tito

Ilmeisesti en ole vielä tälle syksylle tarpeeksi sairastellut, niin tulinpa sitten Inkoon reissun jälkeen taas kipeeksi.

Kyllä täytyy olla ylpeä Titosta, ihana rakas koirani :)

Eilen meni koko päivä kuumeessa ja poika antoi mun rauhassa nukkua, jos siltä tuntui.
Ulkona lenkillä ei vetänyt ja kulki rauhallisesti. Jäi odottamaan ja katsomaan tulenko mie perässä. Selvästi tiesi mun olon olevan huono.

Tänään olikin sitten eri meininki. Johtuiko siitä, että aamusta ei ollut enää kuumetta, vaiko siitä että pojalla oli energiaa, tiedä häntä. Eilen kun käytiin vain lyhyillä visiiteillä ulkona.
Tänään olikin sitten vauhtia lenkillä, se ei kyllä minuakaan haitannut, kun olo oli jo paljon parempi :)

Eilen siis poika itsekkin harrasti nukkumista hyvin paljon. Välillä tuli kainaloon makoilemaan, välillä lämmitti varpaita ja välillä kävi nukkumassa toisaalla.
Muutaman kerran tuli rauhallisesti lelun kanssa viereen, mutta ei hermostunut tai vaatinut välttämättä leikkimään. Nakerteli luita omissa oloissaan.

Ihana Tito <3

Tänään Tito lähtikin viettämään aikoja sitten sovittuna vauhdikasta viikonloppua Järvenpäähän Pablon seuraksi, toki myös Ullan ja Hanskin :)
Kova oli meno pojilla heti, tekee hyvää Titolle päästä leikkimään ja peuhaamaan koirakaverin kanssa oikein antaumuksella :)

Kiitos Ullalle & kumppaneille tästä viikonlopusta! :)

Tito & Pablo

Hyvää viikonloppua pojille, toki myös kaikille muillekkin! :)