Tällä kertaa oli aikataulu minkä mukaan oli ajettava Joensuuhun, sillä oltiin osallistumassa Joensuun pihisporukan pihistreffeille Linnunlahden koirapuistossa.
Matka menikin hyvin ja alustavan suunnitelman mukaan ajettiinkin pysähtymättä aina Joensuuhun asti. Titokin makoili takapenkillä inahtamatta ja mitään ilmoitusta halusta pissalle, niin sillä sain kirittiyä aikaa kiinni mitä tuli lähtiessä... yllätys että lähdin taas vähän myöhässä liikkelle.
Mukava oli nähdä uutta pihisporukkaa uudessa paikassa :)
Vastassa olikin todella iso koirapuisto! Pienten puoli oli valtava ja isojen puoli vasta iso olikin! :)
Pitääpä jatkossakin pitää mielessä kyseinen paikka, jos Joensuun leveysasteilla liikku, hyvä käydä poikkeamassa siellä.
Tällä hetkellä koirapuisto vain oli kovin jäinen ja vesilätäköillä kelin takia, mut eipä tuo juuri koiria haitannut. Toki pientä vilua koiralla jos toisella välillä oli, mut sit oli parempi heittää keppiä, että tuli liikettä kinttuihin :)
Nuorin pihiksistä oli vasta 10 viikkoinen pikkunen ja vanhin oli 12-vuotias, hyvä ikähaitari oli :)
Yritys ottaa kuvaa osallistujista :) |
Lumiraja eilen oli noin Varkauden tasolla, joten Tito pääsi käytännössä tämän talven ensimmäisen kerran kulkemaan lumessa :)
Hauskaahan se oli! Juoksi, pomppi ja kaivoi onnessaan! :) Toki pitkä matkakin varmaan toi siihen oman osansa, mut ei sen väliä.
Kaivuri käynnissä |
Perille päästiin ja hirveen innoissaan oli edelleen, joten autoilu oli kovin tylsää ja energiaa keräävää sittenkin :D
Eilen illalla kyllä kovin tuli pieruja poitsulta, epäilen johtuneen juuri autoilusta. Sitä kun oli takana kuitenkin yhteensä kuutisen tuntia + pysähdykset eli jotain kahdeksan tuntia?
Täällä äitin luona kun ollaan ja loppu joulunvietto porukka on kohta täällä (mukana tulee mm. Mosku, beagle) niin ruokaahan täällä on tehty jo osin valmiiksi.
Eilen tuntui Titoa kovin kiinnostavan parvekkeella kylmässä olevat jouluruuat :D
Jatkuvasti olisi pitänyt päästä sinne haistelemaan ja maistelemaan ;)
Saisinko jo? |
En tule sisälle. Tärkeä tehtävä mulla nyt. |
Katsotaan sitten huomenna kuinka äitin tekemä maksalaatikko maistuu ;)
Katsotaan taas ylipäätään mitenkä tuo ruoka maistuu Titolle, kun se koirakaveri Mosku on tulossa kanssa ja tupa täynnä porukkaa.
Tämä kaikki kun ei ole se parhain mahdollinen tilanne saada Tito syömään, mut ei se nälkään kuole. Olkoot syömättä, jos on. Ei ole mun ongelma ;)
Tämä tällä erää. Pitää alkaa valmistautumaan ulos lähtöön sillä pitää mennä ulos moikkaamaan Moskua. Eivät pääse ensirähinäänsä (mitä ei välttämättä edes tule) tekemään sisällä.
Titohan on kesällä viimeksi nähnyt Moskun, kuten myös minä. Saapi nähdä mitenkä se koiruus on kasvanut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti