Siitä syystä eilinen päivä oli enemmän ja vähemmän väsymyksen täyteinen.
Päivästä selvittiin ja välillä otettiinkin päiväunet kolmistaan tässä sohvalla. Kyljellään kun nukkui, niin molemmat pääsi viereen ;)
Tito edessä ja Werna takana, tyynyn päällä :D
Keskiviikkona päiväunilla. |
Silloin myös Werna pääsi kokemaan jotain uutta ja jännää:
Ulkoilut sujuu silleen ja tälleen. Lähinnä ongelmana on Wernan pysyminen jalankulkuväylillä ;D Tytsy kun haluisi mennä sinne tänne ja tuonne. Tito sen sijaan kulkee entistä paremmin, sillä se tallustaa meikän vieressä. Mikä on erittäin harvinaista, kun kahdestaan ollaan liikenteessä :D
Okei, pitäähän se ymmärtää kun ei tytsy ole tottunut fleximiin ja tämmöiseen jalkakäytävä liikkumiseen.
Werna sai käyttöönsä Titon vanhat valjaat, sillä saan estettyä sen ettei hihna mene jatkuvasti mahan alle ja solmuun jalkoihin.
Valjaat saan laitettua kyllä ihan hyvin sinällään, mut pirhana kun Werna on innoissaan. Ei sen takia meinaa tulla mitään valjaiden laitosta, on siis muutamia asioita mihin olisi syytä paneutua tämän viikon aikana ;)
Ohi ajavat autot on ollut kummallisuuksia ja bussiakin katsellaan mielenkiinnolla kun pysähtyy viereen (jos satutaan olemaan pysäkin kohdalla). Tänään itse asiassa tuli mieleen, et jos saan jonkun kaverin innostumaan meidän seurasta, niin lähtisin käymään koirien kanssa bussi/metro ajelulla ennen sunnuntaita. Saa nähdä tuleeko toteutumaan.
Hissi on ollut Wernalle myös kovin jänskä asia. Ylvahan tottui jo samana iltana masiinaan, eikä mitenkään epäröiden sinne mennyt.
Werna taas on vähän pelokkaampi sen suhteen. Tänään, ja jo eilen myös, menee ilman kiskomista hissiin, eikä enää niin pelokkaan oloisena ole alas/ylös mennessä. Joten, hieman pidempi aika meni Wernalla asiaan totutellessa. Onhan Werna hieman vanhempi kuin Ylva, joten kyllähän sekin vaikuttaa asiaan. Tosin Ylva on paljon rohkeampi muutenkin, huiman paljon luonne eroa on näillä kahdella koiralla toisiinsa nähden.
Tämä parivaljakko ei ole niin leikkisiä toistensa kanssa, kuin mitä Tito ja Ylva oli. Tito kyllä yrittää aina välillä saada Wernaa innostumaan, mut tytsy ennemmin on miun vieressä.
Välillä tosin tulee pieni leikkihetki jonkin pehmolelun kanssa ja sitä kestää jonkin aikaa, ei kovin kauaa. Onneksi edes jonkin verran leikkivät :)
Pikku ahmatti meni ja otti sitten Titon rouhetikun, no eipä toi Tito sitä halunnut syödä, joten antaa mennä sitten ;)
Nyt illalla, iltaruuan jälkeen oli hieman tungosta mun syliin. Molempien olisi pitänyt päästä parhaalle paikalle. Sopu kyllä löytyy aina ja pääsääntöisesti Werna makoilee mun vasemmalla puolella ja Tito oikealla puolella. Kaikilla on hyvä olla sillon :)
Viime yönäkin siirryin jo keskemmälle sänkyä nukkumaan, kun Werna halus olla mahan vieressä nukkumassa ja Tito taas selän :D
Sopu sijaa antaa siis ;D
Juuri nyt ei tule mieleen mitään muuta kirjoitettavaa. Paljon on ollut kyllä asioita mielessä, mutta liian pitkälle venyttänyt kirjoittamista, niin alkaa muisti pätkimään.
Josko tässä loppuilta katsotaan leffaa, tai siis minä katson ja koirat nukkuu, ja sitten lähdetään käymään vielä ilta/yöpissalla. Sit nukkumaan, toivon mukaan pitkät yöunet että jaksetaan huomenan taas tehdä jotain :)
Hups, poistin vahingossa kommenttini :) Piti sanoa että on ollut tosi hauska seurata Ylvan ja Titon ja nyt Wernan ja Titon juttuja! Innolla odotamme mitä seuraavaksi tapahtuu :)
VastaaPoistaKiva, että on mukava lueskella meitin juttuja :)
PoistaHih, Wirnu rakas...on kyllä erilainen kuin Ylva, se on totta. Se on hyvin pehmeä ja kiltti ja alistuva koira ja kiemurtelee lattialla innosta kun sille laittaa vaikka kaulapantaa, tai edes katsoo sitä. Flexiä se ei oo ikuna nähnytkään=) Ja yksi asia tietty vaikuttaa sen käytökseen juuri nyt, juoksu on ollut helmikuussa, joten se on "valeraskaana"...tavallista varovaisempi ja laiskempikin vielä.
VastaaPoistaOokkei, ehkä tuo valeraskaus vaikuttaa tähän "haluan olla sun vieressä jatkuvasti -oloon" :D
PoistaNo juu, sitäkin ne hormonit kyllä teettää=)
Poista