Onnekas.

<3

 Kuka on onnekas? Minä. Sillä minulla on maailman ihanin koira. Saan olla onnellinen siitä, että minulla on Tito :)

Tänään tämä pieni karvainen otus teki taas kerran semmoista mikä sai minut havahtumaan omaan olooni. Vain sillä, että hakeutui hyvin lähelle. Syliin asti.
Titohan ei varsinaisesti ole mikään sylikoira, vieressä kyllä makoilee, muttei sylissä.

Aamulenkillä oli kiva olla tuossa lähimetsikössä missä voin pitää Titoa vapaana ja se saa juosta viipottaa sen minkä haluaa ja haistella ja tutkia paikkoja. Toki miun sallimissa rajoissa. En edelleenkään salli sitä, että juoksentelee minne sattuu ja kauas. Miulla pitää pysyä näköyhteys koiraan. Tätä kyllä koetellaan aina, mutta kutsu käy hyvin äkkiä miun luokse silloin.

Tässä aamuinen puunjuuren kaivuu-/riuhtomisyritys:

Saas nähdä millaiseksi tulevan kesän lenkit tulee olemaan, kun tämä kyseinen kohta muuttuu rakennusmaaksi. Harmi. No. Onhan tota lääniä tässä ympärillä, vielä.

Joka kerta ihmettelen myös tuota Titon tyyliä etsiä esim. keppiä, kun heitän sen sillai ettei se ole nähnyt minne se lentää. Sitten kun se alkaa sitä etsimään, niin kauheeta vauhtia ja rinkiä kierretään ties missä kaikkialla, ja aivan varmana tiedän että se pelleilee vaan :D
Onhan sitä hauska seurata joka kerta ja nähdä sitä hännän vispaamista mitä ei ihan hirveästi näe. Tai ei ainakaan jatkuvasti, toisin kuin moni muu koira. Aina heiluttavat häntäänsä :)

Joulupukin tuoma RöhRöh (tämä on lelun nimi, nih) on edelleen Titon yksi lempilelu. Hieman kärsinyt on jo, mutta ei se haittaa. Toki asiaa auttaisi, jos mie ottaisin neulan ja langan käteen ja koittas saada niillä jotain aikaan ;)

"tota, voisiks jo antaa sen kuvaamisen olla??"

Maantainen, toinen kerta agilityssä sujui hyvin.
Ohjaaja monesti sanoi Titon olevan kovin innovatiivinen, kun vauhtia ja halua on, mutta tekemistä ei sen mielestä tarpeeksi :D
Poitsu siis päätti tunnin lopuksi mm. tehdä extraa harjoittelussa ja rynni putken kautta hyppäämään harjoittelun kohteena oleville hypyille :D
No mikäs siinä, hienosti meni! :)

Jatkamme agilityn harjoituksia taas tulevana maanantaina :)

Rajasaari.

Tänään kun oli niin hieno ilma, niin käytiin piipahtamassa pitkästä aikaa rajasaaressa. Niin oli moni muukin päättänyt tehdä.

Löysi Tito kaverinkin joukosta, hyvä niin, sai pojasta vähän energiaa pois :)

Etsi keppi.

Löytyyköhän se keppi vai ei?

Näihin kuviin ja tunnelmiin, oikein mukavaa viikonloppua :)

Agility.

Eilen se alkoi, agility. Hyvin meni ensimmäinen tunti.

Tutustuttiin putkeen, keppeihin, pöytään muiden harjoitellessa muuta, sekä hyppyä.
Tosin hyppy niin, että keppi oli lattialla :P Noh, kun aloitetaan alkeista, niin aloitetaan ihan alkeista ;)

Tosi hyvin kyllä meni poitsun kanssa ja vaikutti Tito kyllä innostuneelta, varsinkin kun sai syödäkseen herkkua :D
Putki lähti sujumaan tosi hyvin, tosin enpä olettanutkaan siinä olevan mitään ongelmaa :)
Keppien pujottelu nyt oli vähän haastavaa, mut eipä tommosta mutkittelua olla tehtykkään.

Muiden ollessa putken tai keppien kimpussa, harjoittelin Titon kanssa paikallaan oloa ja namin hakua pöydän namialustalta luvan saatuaan. Ylpeä olen Titosta. Hienosti odotti paikallaan, välittämättä kahdesta muusta koirasta ja siitä, että itse menin kauemmaksi pöytää. Ei hötkyillyt, vaan odotti kiltisti lupaa :)

Ensi viikon maanantaita odottaessa, hauskaa oli :)

Tito The Hörökorva

Video keppien harjoittelusta:

Perään toinen harjoittelupätkä:

Sitten pari videota tämän päiväiseltä lenkiltä.
On se kätevä tuo heijastinliivi näin talvella ja päivälläkin, niin näkee hyvin missä Tito viipottaa menemään ;)

Sitten löytyi jokin oikein hyvä haju mitä piti seurata ja haistella pitkään :)

Aamutreeni.

Tito pääsi aamutreenille jäälle.
Pomppimaan lumipaakkujen perässä jäälle kertyneessä hangessa.

Sitten se vielä luulee saavansa komentaa minua.... hah... eipä tällä keinolla paakut lennä!

Lopussa Tito jää kuuntelemaan oman haukkumisen kaikua :D

Laskiainen..

..vai laiskiainen? ;)

Jälkimmäinen ehkä ennemmin totuudenmukainen :D

Päivällä nukutti oikein makoisasti Titoa.

Vieressäkin oli oikein mukava olla :)

Mukavaa uuden viikon alkua vain, mie jatkan lomailua Titon kanssa :)

Mitä ihmettä.

Tito varmasti ihmettelee, että mikäs nyt on homman nimi...?

Näyttelyhihna kaivettu naftaliinista ja aika aloittaa hiljalleen harjoittelu tähän asiaan.
Kevät tulee yllättävän nopeasti.

Kurssille, mars!

Päätös tehty ja lähden Titon kanssa kokeilemaan Koirakoulu Kompassiin Agilityn alkeita kahden viikon päästä! :)

Tito ainakin tulee siitä pitämään, itsekkin varmasti.
Ainoastaan oma fysiikka joutuu todella kovalle koetukselle, mutta ilman kipua ei tiedä tehneensä mitään ;)
No ei vaan. Yksi kaveri on lupautunut tulla kurssille tarvittaessa mukaan, jos mie en pysty sitä vetämään Titon kanssa :)

Asia selviää pian tarviinko kaverin apua tässä vaiko en :)