Tänään kävin iltapäivällä molempien koirien kanssa erikseen ulkoilemassa.
Ensin kävin Titon kanssa tunnin kävelyllä ja Axu jäi siksi aikaa kotia nukkumaan.
Olipa pitkästä aikaa mukavaa, kun matka oli lähes jatkuvaa kävelyä, eikä jatkuvaa paikallaan oloa.
Sitä päivää odotellessa, että Axukin kasvaa niin isoksi, että lenkit käy reippaammiksi.
Titokin nautti meidän kahdenkeskisestä ulkoilusta. Heti aluksi jumittui nurmikolle kieriskelemään rauhassa, kun muulloin Axu on aina rynnimässä sen kimppuun.
Tito olisi halunnut tehdä pidemmän lenkin mitä tehtiin, mutta kaikea ei nyt vain voi aina saada.
Sitten koirien vaihto ja lähdettiin tutkiskelemaan maailmaan Axun kanssa kahden.
Reippaasti poitsu lähti liikkeelle, olisin jopa odottanut, että jonkin asteista jumittelua olis ollut kun ei ollut Tito mukana, mut mitä vielä, oikein hienosti kulki ja tutkiskeli paikkoja.
Kovin pitkälle ei lenkillämme päässyt, kun kohtasimme toisenkin pientä koiranpentua ulkoiluttamassa olleen naisen.
Kyseessä oli 11 viikon ikäinen parsonrussellinterrieri -tyttö, Lumi.
Axu ja Lumi
Siinäpä oli Axulla ihmettelemistä, kun oli niin pieni ja samanlainen otus kuin itse. Oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun Axu kohtaa itseään nuoremman tai edes melkein samanikäisen.
Hetken aikaa oltiin paikoillamme ja sitten siirryimmä uusien tuttavuuksien pihaan jatkamaan tuttavuutta, kun heillä oli aidattu oma piha ihan lähellä meidän kotia.
Kerrankin joku muu komensi Axua! Ärhäkkä tyttö tuo Lumi ;)
Hienosti kuitenkin juoksivat ja leikkivät keskenään pitkän aikaa, varmaan tunnin verran ainakin. Sitten alkoi ärhentelyä jo tulla esiin, alkoihan molemmat olemaan jo väsyneitäkin.
Huomiseksi sovittiin alustavasti uusi näkeminen, jos ei ihan kamalasti vettä sada. Pääsee pikkuset peuhaamaan uudestaan ja Titokin pääsee näkemään parivaljakon. Saa nähdä mitenkä Tito jaksaa kahta riiviötä ;)
Päivitetäänpäs blogia sen verran, että laitetaan pikkusesta muutama kuva jakoon tämän viikon varrelta.
Axu teki lähempää tuttavuutta pienen ujostelun jälkeen lähistöllä asustavan, hieman isomman koiran kanssa :)
Sitten ollaan nautiskeltu lämpimistä ilmoista ulkosalla ja samalla olen yrittänyt saada räpsittyjä koirista jotenkin onnistuvia kuvia. Tässä ne muutama suht onnistunut:
Eilen iltalenkillä Axu päätti tehdä saman kuin Mian Kåre -koira eli otti mutakylvyn, tosin Axu onneksi tyytyi vain tallustelemaan mutaisessa ojassa niin, että vain tassut otti mutakylvyn :)
Kohta täällä on vietetty työntäyteinen viikko ja päästään hieman hengähtämään helpolla viikolla, mutta vielä on yksi iltavuoro tehtävä ennen tätä.
Aurinkoista sunnuntaita ja mukavaa alkavaa vikkoa meitin poppoolta :)
Eilen koitti päivä, jolloin Axun oli aika kohdata ensimmäistä kertaa kissa/kissat. Sovittiin kaverini Eijan kanssa "treffit" ja alkuun käytiin tekemässä pieni lenkki koirien kanssa.
Matkalla oli Axulla paljon ihmettelemistä, sillä olihan alue ihan uusi kokemus muutenkin pienelle.
Yhdessä kohtaa tuli vastaan mainospeili mikä oli kovin mielenkiintoinen. Häntä alkoi ihan vipattaa, kun Axu luuli kohdanneen kaverin ja sitä ihmetellessä ja etsiessä meni tovi.
Täällä kotonakin on kyllä peili mistä muutamana ensimmäisenä päivänä sai pientä aktiviteettiä itselleen.
Hei kato! Kaveri!
Mihin se kaveri meni?
Koirapuistossakin käytiin hetki olemassa, mutta Axu joutui olemaan vielä sylissä. Kovin olis halunnut päästä juoksemaan ja tutustumaan muihin, isoihin koiriin. Toiset koirat kävi kyllä morjestamassa ja haistelemassa Axua sylissä. Hienosti otti Axu tilanteen ja toisetkin koirat käyttäytyi hienosti, vaikka nekin oli ilmeisesti nuoria. Jokin "perhe" tapaaminen oli nimittäin kyseessä.
Sisälle kun päästiin, oli Tito heti nenät vastakkain Tepon kanssa.
Teppo ei reagoinut yhtään niin kuin oletettiin, eikä kyllä Mattikaan eli lähtenyt kauheeta vauhtia mahdollisimman korkealle.
Titoa ei kissat kiinnostanut edelleenkään yhtään, joten Tito pääsi heti vapaaksi asuntoon. Axua pidin varulta vielä kiinni, koska ei voinut tietää yhtään mitenkä kissat reagoi Axuun ja päin vastoin.
Noh, eipä tässäkään vaiheessa asiat mennyt ihan niin kuin olisi voinut kuvitella. Kaikki meni kovin hyvin. Kissat ei sähissyt, toki karvat vähän nousi pystyyn ja oltiin valppaita yms. normaalia.
Axu tovin yritti tehdä tuttavuutta kissojen kanssa, mutta hyvin pian totesi liehettelyn turhaksi, kun ei kumpikaan kissoista innostunut Axun kanssa leikkimään.
Näin ollen Axu keksi itselleen parempaa tekemistä, eikä enää välittänyt kissoista tuon taivaallista :)
Ei haukahtanut kertaakaan, toisin kuin Tito pentuna. Sehän pisti pystyyn semmosen älämölön että. Ovat niin päin vastaisia Tito ja Axu. Tai ainakin on asioita mistä olen tähän johtopäätökseen tullut nyt jo.
Kissoihin tehdyn tutustumisen jälkeen Axu leikkikin ihan omiaan loppuajan.
Tämän kyseisen aktivointilelun mikä on nähtävissä viimeisessä videossa, lähti meidän mukana kotia, kun ei Matti ja Teppo ole siitä niin välittänyt. Toisin kuin meikän poitsut. Ensin Tito hyvän tovin leikki sen kanssa, kun lelu oli kissojen kiipeilypuun juurella. Sitten kun Eija siirsi lelun keskemmälle lattiaa alkoi Axu sillä viihdyttämään itseään ja sitä viihdytystä kestikin sitten hyvin pitkään. Niin pitkään, kunnes otettiin härveli pois lattialta.
Kiitosta aktivointilelusta! Tätä tullaan sopivissa väleissä käyttämään ja vain valvotusti, koska tiedän, että Titolla menis hermo siihen ettei se saa palloa pois ja se alkais käyttää jossain vaiheessa vähän rajumpia toimenpiteitä sen saamiseksi ;)
Saatiin myös pussiin muitakin kissojen vanhoja leluja, Eijan pojat kun ei ole niistä niin välittänyt.
Kyllä nyt kelpaa taas meikän poikien leikkiä, kunhan joku kaunis päivä saa jonkun käyttöön. Kenties jo tällä viikolla jonkun hiiren, kun on niin paljon töitä ja joutuvat olemaan paljon keskenään kotona.
Eilen mulla olikin sitten loppuillan väsyneitä koiria, varsinkin Axu :)
Tito tosin olisi halunut pienten unien jälkeen alkaa leikkimään, mut ite olin myös aamuvuoron jäljiltä niin väsynyt, etten jaksanut. Poitsu joutui tyytymään kohtaloonsa ja vain nukkumaan.
Zzz
Tänään onkin ollut ihanan lämmin ilma, lämpimämpi kuin eilen :)
Töistä tultua lähdettiin ulos ja mitäpä muuta Tito heti alkuun alkaakaan tekemään, kun ulos pääsee. No tietenkin pyörimään nurtsilla. Vielä yllättävämpää oli se, että Axu teki saman perässä jossain vaiheessa, ihka ensimmäistä kertaa elämässään :)
Tässäpä tämänkertainen tarina poikien elosta.
Jatketaan aruingosta ja lämmöstä nauttimista, ainakin täällä :)
Tänään oli Axun ensimmäinen eläinlääkäri reissu.
Matkalla jätettiin Tito tuttavan kanssa koirapuistoon peuhaamaan ja sieltä sitten autoiltiin kohti eläinlääkäriä.
Hieman jänskätti alkuun, mut ei kauan.
Painoa pojalla on tasan kolme kiloa. On siis hieman kasvanut.
Eläinlääkäri totesi, että kivekset on laskeutunut ja sydämestä äänet kuului hyvin ja oli normaalit.
Kaikin puolin asiat on hyvin tässä vaiheessa :)
Rokotus pistetty ja neljän viikon päästä mennään seuraavan kerran saamaan tehosterokote.
Nyt sain ohjeeksi sosiaalistaa Axua kaikin puolin. Yksin ja erikseen Titon kanssa. Näin pitää alkaa tekemään entisestään. Pitää siis alkaa pyytämään kaveria avuksi, josko joku ottas Titon siksi aikaa hoiviinsa, kun mie käyn Axun kanssa kiertelemässä ja kahtelemassa maailmaa.
Tai sit Tito jää kotia olemaan siksi aikaa, ei sekään ole ongelma, mut toki toivois sillekkin jotain puuhaa.
Toisia koiria Axu onkin päässyt moikkailemaan lenkillä jo, mutta koirapuistot on kiellettynä ollut ja tuleekin olemaan vielä sen kuukauden ainakin.
Laitetaan vielä tähän loppuun tämän päivän iltalenkin kuvasatoa tuolta rannalta.
Ja sitten vielä pari kuvaa kotia mennessä.
Hyvin alkaa vihreetä olemaan :)
Piti ihmetellä poikaa, joka tuli bussista.
Näin täällä menee, ihan hyvin.
Axu alkaa kävelemään reippaasti aina lenkkeillä, kun tässä yksi ilta menikin siihen hermo iltavuoron jälkeen, kun jumitti koko ajan ja sitten lähti painamaan kohti kotia.
Sittenpä päätin, että viedään sitten Axu kotia ja mie lähden Titon kanssa kaksin tekemään iltalenkin.
Vajaan tunnin Axu oli yksin kotona ja eteisessä oli odottamassa kovin rauhallinen ja korvat luimussa oleva pikkunen pihis. Tämän kyseisen illan jälkeen pikkunen onkin ollut paljon reippaampi tuon ulkoilun kanssa ;)
Rentoa viikonloppua kaikille. Itelläni alkaa pitkä työputki, joten saa nähdä minkälainen tervetulokomitea on aina ovella vastassa ja mitä täällä on puuhasteltu. Jää nähtäväksi...
Tito ja Axu tykkää nujuta keskenään, varsinkin näin iltaisin.
Paras paikka tuntuu olevan sohvalla, mun vieressä, mun kainalon alla.
Nooh, ei ne nyt ihan koko aikaa sentäs kainalossa ole. Välillä se on ärsyttävää, mutta toisaalta ei (tiedän, voin hyvin käskeä muualle peuhaamaan).
Hymyssä suin katselen poikien peuhaamista kuitenkin.
Varsinkin kovin iloiseksi tulen, kun katson Titon ilmettä sen naamalla. Se on niin iloinen :)
Axu on niin oikea kaveri sille. Onhan sekin jo merkki, kun molemmilla on päässä pieni valkoinen "töyhtö". Siis sellainen pieni kohta karvoissa mikä valkoinen :)
Titolla takaraivon kohdilla ja Axulla edempänä. Tosin juuri kun tarkistin Axun valkoista kohtaa, niin eihän sitä meinannut löytää. Ehkä tämä hämärä valaistus vaikuttaa siihen. Päivällä nimittäin se näkyi ulkona kyllä, kun naapuritalon asukkaan kanssa juteltiin ja se ihasteli koiria lastensa kanssa :)
Axu on siis tänään tehnyt lähempää tuttavuutta kolmeen alle kouluikäiseen poikaan, eikä mitään ongelmia ollut. Eipä Axulla ole ollut ongelmia muutenkaan tutustua mihinkään. Kaikki sanoo kuinka rohkea Axu on ja mie vaan totean, että eikös toi käyttäytuminen ole ihan ominaista pennulle? :)
Eipä tuo Axu paljon ole pelännyt. Toki ihmettelee ja kummastelee ohi meneviä autoja ja ihmisiä, mutta en mä sanoisi sitä varsinaiseksi peloksi.
Nyt alkaa jo kävelemäänkin varsin reippaasti, varsinkin jos liikutaan noilla tutuilla reiteillä. Sitten kun mennään vähän tutusta sivummalle, alkaa pylly olemaan maassa jatkuvasti. Reipas on, ei voi muuta sanoa! :)
Ensi viikon perjantaina olisi meillä ensimmäinen eläinlääkärin käynti. Axu saa "ensimmäisen" rokotteensa. Tällä viikolla on saanut matolääkettä tonnikaalaan sotkettuna, silleen uppos helposti.
Ei ole matosia näkynyt kakassa vaikka poitsu on maistellut sammakkoa, rikkoontuneen linnunmunan sisälmystä ja tänään naposteli matkaeväänä muurahaisia parin tunnin ulkoilun lopussa. Taisi todeta, että kun ei ruokaa saa, niin syönpä tuosta noita murkkuja ;)
Todellisuudessa en tiedä söikö oikeasti muurahaisia, vai näyttikö se vain siltä.
Tässä viikolla oli muutamaan otteeseen vaikeuksia saada Axu kävelemään ihan itse hissiin, joten Titopa otti ohjat käsiinsä ja kävi "hakemassa" Axun. Tito siis kävi hissin ulkopuolella ja tuli takaisin hissiin, näin ollen Axu sitten seurasi Titon esimerkkiä ja lopulta tuli kyytiin :)
Pari kertaa viikon aikana näin piti Titon toimia. Pari kertaa itse sanoin Titolle, että haeppa Axu :)
Tällä viikolla pojat on myös olleet pitkät päivät kaksistaan, mutta hyvin on mennyt. Ei ainakaan mitään merkkiä, että olis ollut mitään erikoista.
Keskiviikkona kaveri kävi katsomassa ja käyttämässä poikia ulkona ja kun kotia tulin, tuli kaksi unista poikaa vastaan.
Siitä jatkettiin sitten kaikki kolme vielä muutaman tunnin päikkärit ongelmitta :)
Eilen Axu vietti ensimmäisen kertansa yksin kotona, kun päätin lähteä Titon kanssa kaksin myöhään illalla ulos. Pikkunen oli niin väsynyt, että päädyn tähän ratkaisuun. En olisi pystynyt kantamaan Axua sylissä ollenkaan, koska mulla jumahti lapojen välistä lihakset totaalisesti torstaina aamulla. Käytiin vajaa tunnin lenkki Titon kanssa kiertämässä ja kotona odotti ihan rauhallinen Axu, ilman mitään merkkiä hätääntymisestä :)
On kait tuo otus kasvanut, en mä osaa sanoa. Oletan niin, kun pari päivää sitten kokeilin Titon pienimpiä valjaita, pienimmillä säädöillä ja nehän passas :)
Tämän myötä siis Axu siirtyi "isojen poikien" tasolle autoillessa ja pääsi pois koppavankeudestaan. Nyt pojat köllöttelee vieretysten sit takapenkillä :)
Toissa päivänä yritin punnita Axua ja sillon puntari näytti vajaa 2.4 kg, en tiedä pitääkö paikkansa.... pitäs kokeilla uudelleen ja vähän paremmalla tyylillä ;)
Mitäs muuta meidän eloon. Pojat peuhaa keskenään, ihan niin kuin tälläkin hetkellä. Nukkuvat vieretysten, seuraavat toistensa tekemisiä tarkkaan. Hyvin menee.
Ensi viikolla alkaakin meillä arki ja mie palaan töihin. Jää nähtäväksi mitenkä täällä näillä menee pitkät päivät kahdestaan.
Eilen kun leikkasin hiukset vessassa, ovi kiinni, Axu ilmaisi hyvin selvällä äänellä ettei tykännyt asiasta.
Toki tiedän, että Titon läsnäolo helpottaa varmasti Axun oloa sitten, kun en ole asunnossa ollenkaan ja varmasti leikkivätkin täällä. Ties mitä muuta toi pikkunen keksii. Nyt on alkanut jo löytämään johtoja tv-tason takaa jne. ;)
Sunnuntain päikkärit
Niin. Nyt tässä tarkkailen Axun oikeaa etutassua, että onko se kipeä vaiko ei.
Antaa koskea ja kääntää ja vääntää ja painaa ilman mitään aristelua, mutta liikkuessa olen huomaavani hieman aristelua. Mitään turvotustakaan ei näy, joten ei ainakaan mitään pahempaa ole tapahtunut.
Tämä johtuu siitä, että eilen Axu juoksi täysillä paikkaan mistä oli n. 1 - 1 1/2 metrin pudotus ruohikolle. Poitsu ei vingahtanutkaan pudotuksen jälkeen, mutta sen jälkeen olen kiinnittänyt askellukseen huomiota.
Seuraan tilannetta ja tarvittaessa käytän eläinlääkärissä jo ennen rokotukseen viemistä.
Kyllä noilla hampailla pystyy järsimään mitä vaan ;)
Pistetäänpäs lopuksi muutama kuva tämän päiväiseltä ulkoilulta, kun kamerankin otin mukaan :)
Sade siirtyi ohitse ja pouta tuli tilalle :)
Isot edellä, pienet perässä.
"Mitä noi lokit rääkyy?"
"Hm.. epäilyttäviä otuksia"
Kaivetaan yhdessä hiirenkoloa
Näiden kuvien myötä mukavaa alkavaa uutta viikkoa kaikille :)
