Rajasaari

Eilen piipahdettiin pitkästä aikaa rajasaaressa.

Heti portin takana odotti juuri poistumassa ollut 10kk ikäinen koira, jonka kanssa Titolla synkkas heti eikä melkein. Jonkin aikaa leikkivät, kunnes toisen oli pakko lähteä isäntänsä mukana pois.
Harmi, sillä oikein muita koiria Tito ei sitten kelpuuttanutkaan leikkikaverikseen.

Tässä asiassa olen kyllä huomannut sen, että jos koiria paikalla on se kaksi tai kolme, silloin Tito saattaapi leikkiä jonkun kanssa edes. Enemmän jos on, ei poitsua kiinnosta tai se ei halua leikkiä, vaan puuhastella omiaan mielummin. Mikä lie syynä tähän.

Pihistreffeillä Porvoossa olis ollut hyviä temmellyskavereita, mutta eihän se sitten yhtään niiden kanssa innostunut.
Muillakin pihistreffeillä todennut tämän saman asian, mutta enpä ole juuri asiaa aikaisemmin miettinyt.
Ilmeisesti Tito ei vaan innostu isosta laumasta ja siinä riekkumisesta.

Paljon ei lunta löytynyt enää rajasaaresta, tai noh, eipä sitä paljon mistään löydy muutenkaan täältä Helsingistä.
Hieman jäätä oli joissain paikoissa ja sekin kohta missä oli, meikä veti lipat tai lähinnä valui rinnettä alas :D
Nyt on sitten sääri vähän hellänä.

Mukava ilma oli olla ulkona. Aurinko alkoi paistamaan aika pian töiden jälkeen ja ilma alkoi hieman lämmetä sen seurauksena.

"Hei kato mitä löysin!!"Ihanko tosi. Hirveen yllättävää.

Jonkun koiran kanssa se harrasti vähän vaanimisleikkiä.

Kaivamaan pääsi oikein urakalla, kun jatkuvasti peitin kuoppaa ja puupalikkaa uudelleen ja uudelleen :D

Juomistakin löytyi lopulta, kun enhän mie muistanut/tajunnut ottaa juomista mukaan.

Yllätyin ettei rajasaareen tullut kovinkaan paljon koiria omistajineen, vaikka oltiinkin neljän jälkeen siellä. Ilma oli mitä parhain. Aurinko paistoi, tuulta ei yhtään! Mikä on todella harvinaista tuolla :)
Mukava ilma pitkästä aikaa, ja valoisa. Auringonlaskuakin sai seurata samalla ja ottaa muutamia kuvia siitä.
Sitten kun valomollukka oli tipahtanut horisontin taakse, niin nopeasti ilma alkoi tuntua vilposelta. Pakko kai se on uskoa (tai sitten vain kuvittelen), että se aurinko lämmittää ihan hitusen verran tähän aikaan vuodesta :)

Tito myös kuvassa

Tänään annoin Titolle matolääkkeen. Dolpac Vet oli lääkkeen nimi.

Mitenkä se onkin aina niin jännää nähdä, kuinka se Tito sen ottaa sisäänsä.
Ensin yritin "namina" antaa harjoittelun ohessa. JooEi, ei kelvannut.
Sitten päätin murskata ja lisätä ruuan joukkoon. Uskosin, että suurimman osan murskasta söi ruuan joukossa, kun en sitä kunnolla sotkenut sulatettuun jauhelihan nokareeseen.
Toisaalta vaikuttas siltä, että jotain tapahtuu kropassa, kun pientä ääntä kuuluu. Kohta pitänee mennä ulos, josko sieltä tulee jotain pahan hajuista lastia pihalle :P

:)

Voi että..

Tänään käytiin Titon kanssa kyläilemässä Järvenpäässä Ullan ja Hanskin luona. Paikassa jossa asustaa kaksi koiraa, nykyään.
Pablo sai seurakseen oman pentunsa Pipsan viime viikolla :)

Käytiin viemässä Pablon entiset nutut mitkä Ulla antoi Titolle pari vuotta sitten.
Hieman pitää Pipsan vielä kasvaa, niin nutut on sopivia.

Oikein hurmaavan ihanan söpö oli tämä Pipsa! :)

Kyseessä on siis Nybygårds Önskedrömmen eli Pipsa. Ikää tulee kohta huimat neljä kuukautta :)

Toki, kun kyseessä on pentu, niin se osaa myös olla vikkelä ja keksiä kaikkea kivaa... kuten..

Vetää kameran hihnasta..

..tai hupparin naruista :D

Mut ei se haitannut yhtään! :)
Voi, voi... Ullakin oli niin tylsä, ettei antanut kaapata Pipsaa meidän mukaan Helsinkiin ;D
Pitää vain malttaa ja jaksaa odottaa sitä omaa pikku tuholaista meitin talouteen :)

Juup, terävät on naskalit :D

Tito ja Pablo pääsivät kohtaamaan toisenta ulkona ensin. Niillä kun on ollut tapana pitää pieni rähinä alkuun.
Tänäänpä sitä tuttua rähinää ei tullut ollenkaan. Matkalla Järvenpäähän tulikin mieleen, että Tito ja Pablo ei ole varmaan nähneet Titon kastroinnin jälkeen?
Joten, tämän kohtaamisen jälkeen odotin että hommat meneekin ihan ongelmitta.

Sisällä sitten hyvin pian Pablo alkoikin jatkuvasti yrittämään astua Titoa. Tito kun ei oikein kovin kummoisesti ärähdä, vaan yrittää vain karkuun tai hakeutui minun luokse.
Jonkin aikaa yritettiin, josko Pablo olisi lopettanut jatkuvan "häirinnän", mutta sitä kun ei tapahtunut joutui ensin pieneen arestiin. Sekään kun ei tepsinyt, niin pistettiin molemmat pojat ulos takapihialle. Siellä ne sitten jo alkoikin hyvin pian leikkipainimaan, joten saivat temmeltää omassa rauhassa siellä sitten hyvän tovin, kun mie sain kaikessa rauhassa olla Pipsan kanssa :D

Tito ja Pablo vielä sisällä..

..ulos joutuivat

Tänään oli myös minulla ja Titolla toinen kerta Tottelevaisuutta pelastuskoirille -kurssia.
Tänään meni odotetusti paremmin, kun en ollut suoraan sanottuna kuoleman väsynyt.

Tänään harjoiteltiin liikkeestä istumaan/seisomaan jäämistä/maahan menoa. Paikallaan olo, kun minä jatkan matkaa vielä vähän matkaa.
Tai tähän pyritään ;)

Niin sanotusti vauvan askelin Titon kanssa tässä asiassa ollaan. Eihän myö olla mitään tommosta tehty ikinä :D
Eipä se haittaa. Joutupa poitsu raksuttamaan aivonystyröitään ennen kuin namia sai :)

Hyvää harjoitusta tämä on, vaikkei olla todellakaan sillä tasolla kuin kaksi muuta kurssilaista ryhmässä. Se ei kyllä meikää haittaa, pienikin oppi ja oppiminen on tärkeätä. Ja onhan tämä yhteistä tekemistä mulle ja Titolle :)
Tästä on hyvä jatkaa ja innostua tekemään kurssilla tehtäviä harjoitteita päivittäin. Tähän pyrin ainakin :)

Nyt täällä kotona on ollut hyvin, hyvin väysnyt koira <3
Kovin kauaa ei ehtinyt Tito nukkua kyläilyreissun jälkeen ja sitten koirakouluun lähtöä, niin nyt on uni maistunut iltaruuan jälkeen.
Kohta iltalenkille ja sitten yöunille. Jee! :)

Mukavaa alkavaa viikonloppua :)

Ystävänpäivää

Hyvää sellaista kaikille Titon ystäville :)

Eilen aloitettiin viiden kerran kurssi Tottelevaisuutta pelastuskoirille tutussa Koirakoulu Kompassissa.

Kurssille ilmottauduin ihan vain mielenkiinnosta pelastukoiratoimintaa ajatellen.
Eihän se pahitteeks ole, jos tuo otus ottas vähän opiksi tuota tottelevaisuuttakin ;)

Eilen ei nyt oikein ollut meidän tai paremmin sanottuna mun ilta, kun takana oli parin vuorokauden univelat ja sinä aikana nukuttu vain muutama tunti.
Ei oikein meikä ollut parhaimmillani kuuntelemaan ja vielä ymmärtämään sitä puhetta :D
Nooh, eipä se haittaa. Tulevat kerrat onkin ajankohtana, jolloin olen ehtinyt jopa nukkua normaalit unet tai ainakin lähes.

Ei se ilta silti ihan penkin alle mennyt.
Titolla oli energiaa enemmän kuin tarpeeksi, joten eihän poitsun maltti oikein jaksanut tämmöisen hitailla menevän kanssa.
Huomasi silti kun hieman katsekontaktia ym. harjoiteltiin, että ei ne vanhan harjoittelut ollut unohtuneet Titolta :)
Viimeisimmästä kurssistahan (agility) on vajaa vuosi, joten "vapaa kasvatus" ollut Titolla pitkään ;)

Ens viikolla harjoitellaan siis paremmalla fiiliksellä ja silloin voikin jo odottaa kunnon meininkiä kummaltakin :)

Letkeää viikonloppua kaikille! :)

Paras lääke

On saada kainaloon lämmin ja ihana koira nimeltä Tito <3

Tänään alkoi migreeni uhkaavasti työntymään kylään, mutta onneksi sain sen sitten lopulta hellittämään ennen kuin äityi pahaksi.

Jottei liian vakavaksi blogimerkintä jäisi, niin näytetäänpä sitten vielä kuinka komeat ja sikinsaki menee Titon "rintakarvat" ;D

Koira töihin

Tai lähinnä siis tekemään jotain "fiksua" ;)

Tänään hain postista kirjan minkä tilasin alennusmyynnistä.
Kirjassa on esimerkkejä mitä koiran kanssa voi puuhastella (tämmönen mielikuvitukseton otus kuin minä tarvii tiedon jostain muualta kuin omasta päästä :P )

Ja pikaisella selauksella löytyi heti kaksi käytännöllistä asiaa mitä pitää alkaa harjoittelemaan mahdollisimman pian :D

Eli nyt pitää laittaa "My little devil" hommiin! ;D