Lohjalla pentunäyttelyssä.

Tänään oli edessä se suuri koitos eli pentunäyttely!

Lindaa on jännittänyt asia paljon pitkin poikin syksyä ja varsinkin lähellä H-hetkeä.
Hyvähän se on vierestä sanoa ettei kannata jännittää, koiria kaikki vaan katsoo jne.  Eikä tämä pentunäyttely nyt niin vakavasti otettava vielä ole ;)

Ihan hyvin se meni silti. Koira kävi kehässä ja tuomari sai arvosteltua (vaikkei Tito kuulema meinannut antaa katsoa hampaita) :)

Tuomarin (Juha Putkonen) antamat kommentit poitsusta olivat:

6kk. Hyvänkokoinen. Mittasuhteiltaan oikea. Lupaava urosmainen pää. Hyväasentoiset korvat. Tummat silmät. Epätasainen purenta. Hyvä kaula. Keskivahva luusto. Ikäisekseen hyvä rintakehä. Alalinja hieman ..?.. (epäselvä sana). Lanteen päälle kaareutunut häntä. Riittävästi kulmautunut edestä. Niukka polvikulmaus. Takaliike jää liiaksi rungon alle. Miellyttävä käytös.

Näillä kommenteilla mentiin ja voitettiin (PEK1) oma ryhmä tms. ;)
Tosin kilpakumppaneita oli vain yksi eli Titon veli Konna :D

Kiva oli nähdä koko T-pentue näyttelyssä :)
Itselleni tuli suurena yllätyksenä että Tito onkin "iso", ainakin sisaruksiin nähden.
Titon rinnalla toiset näytti niin pieniltä ja hennoilta, mutta aivan mahtavan söpöiltä ja ihanilta jne. jne.  :)

Alla olevassa kuvassa on sisarukset keskenään haistelemassa ja leikkimässä ennen varsinaista koitosta. Vasemmalta lueteltuna ensin sisko Iina, veli Konna, sisko Tyra ja viimeisenä muttei vähäisempänä Tito pyllistäen :)

Nyt on Titolle jo vaihdettu kehää varten hihna... mitä lie poika miettii kehän reunalla? Kenties vain katseli mitä veli puuhasteli vieressä :)

Tässä sitä mennään! Kehässä! Hymyssä suin :)

Arvosteltavana...

Huh! Nyt on helppo hymyillä ja poitsunkin ottaa rennosti, kun homma on ohi :)

Veljekset kuin ilvekset? Vai mitenkä se nyt olis... :)

Kotia kun tultiin niin hetken jakso poitsu jotain katsella, mutta sen jälkeen onkin ollut unten mailla. Edelleen. Joten todella rankka reissu oli Titolle ensimmäinen näyttely.
Unta on jo takana muutama tunti... ja loppua näy.. ehkä se siitä sitten kun myökin noustaa sohvalta telkkaa katsomasta ja lähdetään käväseen iltapisulla.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen pentunäyttely meni ihan ok:sti.
Lisää pitää harjoitella liikkumista ja Titon käsittelyä.
Pitää pystyä myös katsomaan suuhun ilman ongelmia ja seurata mitenkä poitsun hampaat kasvaa.

Valokuvaajan eli minun (Heidi) pitää paneutua kuvaamiseen. Tänään ei onnistunut juuri mitkään kuvista, joten olen itseeni hyvin, hyvin pettynyt :D