maanantai 1. syyskuuta 2014

Lomamuistelut, osa 3

Palataan taas kesään ja savon metsikköön.

Jotta blogi ei olis vain koiria, tällä kertaa, niin laitetaanpa jakoon parit linnutkin.
Sain nimittäin seurata loman aikana myös haarapääskyn poikasten kasvua ja kehitystä :)

Niitä on elänyt ja kasvanut siellä aina.
Miun nuoruudessani kuistin katossa oli useampikin pesä missä niitä kasvoi, mutta nykyään enää yksi pesue kasvaa kaikessa rauhassa.
Tänä vuonna poikasia oli neljä kappaletta, kovin söpöjä olivat :)
Linnut (toki muutkin eläimet) ja ihmiset elelee siis oikein sopuisasti siellä :)






Eilen soittelin isälle tuttuun tapaan ja kyselin mitenkä poijjatt on siellä maalla viime viikon pärjänneet ja mitä tehneet. Hyvin on kaikki mennyt, ei ongelmia. Ruoka kuulema maistuu oikein hyvin :D

Tito puuhastelee niitä omia juttujaan eli etsii keppejä ja luita pusikoista, etsijäkoira kun on :)
Axu on leikkinyt Reetan kanssa, mutta tämän lisäksi on aktivoitunut myyrien saalistamiseen.
Jonkun olikin saanut napattua, sillä jokin mötikkä oli suussa ollut. Oli kuitenkin uskonut iskää, kun oli komentanut jättämään sen :)

Varsin koiramaisen maalaiselämä viettävät, saas nähdä mitenkä käy kun haen kotia. Lähtevätkö enää miun mukaan... :/

Seuraava kuva on kesältä. Siinä Axu on saanut ensimmäisen hiirensä saaliikseen.
Kuvanoton jälkeen poika lähti tuhatta ja sataa juoksemaan kohti taloa. Oltiin kävelyllä mökkitiellä tuolloin.


Eikä montaa minuuttia tuon tapauksen jälkeen mennyt, kun Tito otti ja lähti, oletettavasti, hirven perään! Ryminä vaan kuulu mettästä, kun Tito lähti oman "saaliinsa" perään haukkuen.
 
Karkumatkaa kesti jotain kolmisen tuntia, kunnes löysin Titon ajotieltä.
Onneksi osasin katsella ja varautua koiraan tiellä, sillä muuten olisi voinut vaarana olla sen jääminen auton alle. Onneksi näin ei käynyt.
Oletettavasti Tito oli tulossa ns. isoa tietä pitkin talolle päin, joten itse veikkaan, että Tito olisi ilmestynyt pihaan tunnin-kahden sisällä joka tapauksessa, ellei olisi jotain sattunut matkanvarrella.

Tämä oli Titon toinen kerta kun lähtee näin "pahasti" eläimen perään. Ensimmäinen kerta oli täällä Helsingissä reilu vuosi sitten, kun otti ja lähti oletettavasti ketun perään meidän metsälenkillä.
Huoli oli kova taas... kunpa en enää ikinä joudu tähän tilanteeseen.

Tämmöisen maiseman vierestä lähti Tito metsästysreissulleen.
Kaikenlaisten kokemusten ja tekemisten jälkeen pitää myös ottaa pieniä tuumaustaukoja, joten lepo on tärkeää vielä pienelle, kasvavalle pihakoiralle.
Sitä Axu osasi toteuttaa lomallakin hienosti, kuten myös Tito :)



Rakkaat <3

Saas nähdä kui iso poika Axusta on tullut tämän "lomajakson" aikana, kun ollaan oltu erossa :)
Hieman alkaa jo ikävä olemaan karvakasoja, siksi piti alkaa kaivamaan näitä kesälomakuvia esiin.





"juomakuppi"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Powered By Blogger