Jälleen pääsen seuraamaan kahden koiran elämää.

Tuli hyvä breikki töistä, joten otinpa jälleen kerran Jaanaan yhteyttä kysyäkseni liikeniskö taas yksi koira Helsinkiin "hoitoon" :)
Onnistuihan se ja tällä kertaa lähdettiin hakemaan vuoden ikäistä Wernaa (Nybygårds Wettiga Werna).

Jaanalta tuli just tekstiviesti, kun kuvaa olin ottamassa :D

Automatka lähti menemään niin kuin Jaana sanoikin, eli Werna aloitti oman pienen vinkumis konsertin kopassaan. Kerran jopa haukahti, mut jätti siihen kun murisin takaisin.
Niin kauan kun auton nopeus pysyi 90-100 km/h, oli takana hiljaista. Heti kun piti vähentää vauhtia, niin vinkumista alkoi kuulumaan, eli kovaa pitäisi ajaa ;)
Sitten puoli välissä matkaa menin vaihtamaan radioasemaa, ja sehän sitten taisi olla häiritsevä tekiä, koska Werna innostui siitä taas ääntelemään :D
Noh, kauan sitä ei kestänyt kun murahdin taas takaisin.

Kotipihaan tultiin ja otinpa Wernan ensin autosta. Sepä oli niin innoissaan ja vauhdissa, että vikkelänä tytsynä livahti häkistä ulos ja ohitseni ja lähti viipottamaan pihalla. Onneksi ei ollut ketään muita lähettyvillä, joten suht helposti tuli takaisin luokse.
Siitä sitten kävästiin pieni lenkki heittämässä, että saivat koirat tehdä tarpeensa ennen sisälle tuloa ja iltaruokaansa.

Ylvaan nähden Werna syö rauhallisesti, jopa pureskeleekin vähän napsujaan ;D
Tito sen sijaan taas nirsoili ruokansa kanssa, mut eiköhän se ala taas maistumaan, kun ravaa tytsyn kanssa pitkin poikin :)

Kohta lähdetään vielä käymään iltapissalla ja sitten voiskin alkaa jollain tavalla rauhoittamaan koiruuksia. Noh, eiköhän se onnistu helposti. Ainakin Titon osalta :P
Tällä hetkellä vetävät edes takaisin makuuhuoneen ja olohuoneen väliä lelu suussa.

Werna löysikin heti sisälle tullessa Titon luita ja on niitä nakerrellu samaan tapaan kuin Ylvakin, mutta ei ihan niin ärisevänä kuin pienempi Ylva :D

Palataan Titon ja Wernan puuhasteluihin seuraavassa päivityksessä taas.

Näin vaikea on vipeltäjistä ottaa kuvaa!!